Jasin valkkarileiri

Palattiin äsken kotiin Jasin kennelin valkkarileiriltä. Takastulomatkalla juna-asemalla pieni tyttö osoitti Avaa ja sanoi: likainen! Onhan se. Rymysi koko viikonlopun metsän keskellä polskien välillä järvessä.

Leirillä oli tusinan verran valkoisia omistajineen/perheineen. Melkoinen koirakaruselli, kun kaikki juoksivat irrallaan. Rähinääkin oli ihan kiitettävästi, kun vuoden ikäiset pojat uhosivat toisilleen. Ensimmäinen vuorokausi oli Avan mielestä hyvin pelottava. Pikkuveljetkin olivat niin kamalan isoja. Tänään Ava oli jo ihan oma itsensä porukassa ja uskalsi hakea leikkiin myös niitä isoja pikkuveljiään. Parhaat leikit Ava sai oman siskon kanssa, joka on luonteeltaan hyvin samanlainen (nössö) kuin Ava.

Saunomisen, uimisen ja iltanuotioiden lisäksi ohjelmassa oli agility-, toko-, käyttäytymiskoe- ja näyttelykoulutusta. Lisäksi Pertti Vilander kävi luennoimassa koiran kasvatuksesta. Vilander oli ohjaamassa meille myös agilitykoulutusta. Halukkaat pääsivät myös kokeilemaan koiran lähettämistä kumiveneestä uimaan.

Ava pärjäsi oikein hyvin tokossa ja kouluttaja ihmettelikin, miksei olla haettu vielä ykköstä ALOsta. Tehtiin myös leikkimielinen BH-kokeen tottis-osuus ja heittämällä olisi sekin mennyt läpi. Tosin meillä oli lyhennetyt välimatkat, koska kenttä oli liian pieni oikeille välimatkoille. Sain taas kuulla meidän seuraamisesta, että hyvää pk-tottisseuraamista: jämäkkä ja nopeatempoinen.

Huonekavereina meillä oli Viivi ja Leevi sekä Johanna ja Jetta. Mukava viikonloppu! Toivottavasti Ava on tämän viikonlopun jäljiltä taas hiukan rohkeampi.

Tokoa taas

 
Tämän viikon tokotunnilla treenattiin taas jääviä, avoimen luoksetuloa ja ensimmäistä kertaa myös merkkiä. Jäävät meni ihan ok. Seisomista pitää vielä vahvistaa. Saatiin myös tehtäväksi treenata liikkeestä istumista, vaikka ei mulla olekaan aikomusta edetä voittaja-luokan kokeisiin saakka.

Luoksetuloa tehtiin kiertämisen kautta, mutta Ava väsyi äkkiä ja laama-Ava tuli esiin. Pysähtyi hitaasti eikä olisi jaksanut lähteä kiertämään estettä. Viimeksi pysähtyi niin seinään ja nyt ei millään! Pitänee ottaa joku ytimekkäämpi sana pysäytykseen kuin “paikka”.

Merkin opettelu se vasta hauskaa olikin Avan mielestä! Vaikka ennen sitä oli ollut laamamenoa luoksetulossa, niin nyt riitti taas intoa treenaamiseen. Ava oli ihan varma, että merkki kuului kaataa, yrittää ottaa suuhun tai muuten vain potkiskella sitä. Saa nähdä, onko meidän ruututreenit sellaisia, että Ava juoksee ruutuun ja potkiskelee kaikki merkit ympäriinsä.

Nössö-Ava on ehkä hiukan reipastunut lisää tuon kurssin aikana! Ensimmäisellä tunnilla se pelkäsi kuollakseen ryhmän isoa landseeria, mutta tällä viikolla näytti jo ihan luottavaiselta paikkamakuussa landseerin vieressä.

Kiitos Tiinalle kuvista ja seurasta!

Tällä viikolla on luvassa vielä Riitta Jantunen-Korrin ja Pekka Korrin tokokoulutus, johon olen menossa kuunteluoppilaaksi.

Ja kesäkuulle on varattu paikka luonnetestiin!

Pehmeän koiran tassu meni rikki

Meidän tokotreeniputki katkesi lyhyeen, kun Ava rikkoi viime viikolla tassunsa. Mikä lie terävä kivi puhkoi reiän tassuun. Muutaman päivän sai kinkata sukka jalassa ulkona, mutta nyt on jo hyvin umpeutunut eikä ole kipeä.

Eilen illalla mentiin taas tokotunnille. Kotitehtäväksi sain vahvistaa jäävien paikallaoloa (makuulla ja seisten). Koska Ava on ok kaiken kiertämisen ja liikuskelun suhteen, alan vahvistaa paikallaoloa kytkemällä Avan hihnaan ja nykimällä sitä vaihtelevasti joka puolelta. Kovin pehmeälle koiralle ei olisi ollut sopiva treeni, mutta kouluttaja sanoi, että Ava kyllä kestää sen.

Innolla odotan myös sitä, milloin Ava pääsee luonnetestiin! No, siitä päättää kasvattaja. Kiinnostaa todella, että onko tuo koira sellainen, millaisin silmin minä sen näen. Vai katselenko mä sitä ihan vääristyneiden linssien läpi.

Tokokurssin starttaus

Kevään tokokurssin ensimmäinen tunti on nyt takana! Olipas mulla innokas valkoinen! Tai kouluttajamme kuvailemana: terävä ja innokas.

Kerroin, että meidän heikko lenkki on seuraaminen. Se, että Avaa ei jaksa kiinnostaa pitkät seuraamiset. Aloitin sunnuntaina treenaamaan seuraamista uudella tavalla: juosten. Avalla on paljon parempi into juostessa, kontakti pitää ja paikka ei haahuile. Ajattelin tänään kuitenkin näyttää kouluttajallemme, miten se laamailee kävelyvauhdissa. No tänään olikin niin sähäkkää seuraamista, ettei ikinä! Ei todellakaan sellaista laamalaiskailua, mitä välillä. Aluksi melkein ärsytti, kun en saanut näytettyä kouluttajalle, miten meillä yleensä menee. Mutta nyt jälkikäteen oon tosi iloinen, että se meni niin hyvin. Ehkä meidän sunnuntain juoksenteluista oli hyötyä… Tai sit Avalla oli kummallinen päivä.

Kokeiltiin ensimmäistä kertaa avoimen luoksetuloa. Kutsuin Avan lyhyen matkan päästä ja käskin pysähtyä. Se pysähtyi melkein seinään. En todellakaan uskonut, että niin kävisi! Kokeiltiin pari metriä pitemmällä matkalla ja siitäkin pysähtyi hyvin. Kouluttaja sanoikin, että mulla on niin terävä ja reaktioherkkä koira, että saadaan treenattua vielä superhieno avoimen luoksetulo.

Treeni-into heräilee!

Meidän toko-kausi käynnistyy pian. Hävettää oma laiskuus, mutta olen pitänyt syksystä saakka taukoa harrastamisesta. No kohta se päättyy, nimittäin parin viikon päästä meillä alkaa EKK:n tokokoulutus! Ja toukokuussa olen menossa kuunteluoppilaaksi Korrien koulutukseen. Tämän kesän tavoitteena mulla onkin oppia säätelemään Avan viretilaa. Ennen kaikkea pitää löytää juttuja, joilla nostattaa ja ylläpitää virettä koetilanteissa. Se on se meidän heikko lenkki.

Kävin tänään pesutuvan yhteydessä pihalla syöttämässä Avalle nakin. Fiilisteltiin vähän, miten hauskaa yhdessä tekeminen on, ja olihan se! Maailman tottelevaisin ja innokkain pieni valkoinen!

Tänään oli niin lämmin aamuaurinko, että Ninninkin mielestä oli tarpeeksi lämmintä ottaa aurinkoa lasitetulla parvekkeella. Koirat saivat myös omat “pääsiäismunat”.

JUN EH ja ALO2

Ihan ok suoritukset tälle viikonlopulle, vaikka tietty toivoin parempaa. Kuvia ei valitettavasti oo, kun ei ollut kummallakaan reissulla mukana omaa valokuvaajaa.

Hyvinkään ryhmänäyttely 17.9.2011
Tulos JUN EH. Toiselle siskoista ERI, toiselle EVA ontumisen takia.
Tuomarin sanat:
“Mittasuhteiltaan tyypillinen nuori narttu, jolla oikeat rungon mittasuhteet. Hyvä purenta. Hieman vaaleat silmät. Kallo-osa saisi olla pidempi, korvat saisi olla paremmin kiinnittyneet. Toivoisin voimakkaammin kulmautuneen etuosan. Hyvä ylälinja. Käpälät voisi olla tiiviimmät. Liikkuu hyvällä sivuaskeleella, löysästi edestä.”
Tehtiin samalla reissulla lukuisia paikkamakuuharjoituksia mm. Pasilan asematunnelissa, sisällä asemarakennuksessa, näyttelyn laidalla, Mäntsälän juna-aseman parkkipaikalla ja laiturilla.

Tokokoe, Kauniainen 18.9.2011
Tulos ALO2 148p.
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Jee! Ihanaa! Avaa ei pelottanut lainkaan vieressä olleet sakemanni ja aussie! Katseli ympärille kuullessaan ääniä kentän ulkopuolelta, mutta ei vaikuttanut levottomalta. Yksi koira lähti rivistä, mutta ei vaikuttanut muihin koiriin. Ava sai purkan kyynärpäähänsä, jonka jouduin irrottamaan kotona saksilla.
Seuraaminen kytkettynä 7
Ei ollut täysillä mukana. Paikka haahuili hiukan, välillä oikeassa paikassa, välillä liian etäällä.
Seuraaminen taluttimetta 7
Lähti todella hienosti, mutta ensimmäisen käännöksen jälkeen alkoi taas haahuilla paikan kanssa. Ollaan viime aikoina alettu hiomaan tätä, mutta hionta on vielä kesken.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Reagoi käskyyni välittömästi, mutta laskeutui hitaasti maahan.
Luoksetulo 8
Syöksyi hirmuisella innolla ja meinasi hypätä päin. Vino perusasento.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
Voisi pysähtyä nopeammin.
Estehyppy 0
Taas. Ollaan treenattu hiukan, mutta ei täyskorkealla. 60cm oli Avan mielestä liikaa, pysähtyi esteen eteen, toisella käskyllä kiersi esteen ja meni hienosti seisomaan sen toiselle puolelle. Kokeiltiin vielä nollan jälkeen hyppyä avustetummin ja kyllä se siitä yli pääsi.
Kokonaisvaikutus 8
Ei ollut täysillä mukana. Kontakti oli katkonaista.

Tultiin hyvissä ajoin koepaikalle, että Avalla oli aikaa tottua paikkaan ja saada hiukan itseluottamusta. Kun tultiin paikalle, Avan asenne oli melkoisen “ei kiinnosta tehä mitään, liian jännää”. Totuttua paikkaan alkoi onneksi kiinnostamaan ja tehtiin pienimuotoisesti paikkamakuuharjoitusta. Tässä vaiheessa vaikutti vielä hiukan epävarmalta ja säikyltä. Loppuvaiheessa vuoroa odotellessa alkoi olla jo melko kärsimätön ja huusi, jos olin kaukana siitä. Siis mitä vitsiä, todella ärsyttävää.

Saas nähdä, milloin mennään seuraaviin kokeisiin. Ehkä vasta ensi vuonna, koska minähän en jaksa lähteä minnekään kehä 3. ulkopuolelle ilman autoa. Ens kerralla sit se ykkönen, ihan varmasti!

Silmät tarkastettu, syksyn tokokurssi alkanut ja Ninni on saanut uuden kodin

Nyt on Avan silmät tarkastettu virallisesti uudestaan. Tarkastettiin viimeksi 5-viikkoisena. Kaikki kunnossa edelleen.

Meillä on nyt ollut jo kaksi tuntia Espoon Koirakerhon järkkäämää ALO/AVO-tokoa. Tosi hyvä ja tarkka kouluttaja, huomauttaa pienimmistäkin asioista, joita ei itse tule huomattua. Ärsyttää se sellanen turha kehuminen “Joo tosi hyvä” vaikka ois ollu omastakin mielestä aivan pieleen mennyt suoritus. Tältä kouluttajalta saa onneksi ihan oikeaa palautetta!

Mä olen saanut vastauksen siihen, miksi Ava väljentää seuraamista, ja miten me saadaan homma korjattua! Ava on sen verran iso, että ottaa etäisyyttä mun heiluvaan käteen. Käsi heiluu ison koiran tiellä. Pitää siis alkaa huitomaan koiran vasemmalla puolella. Sain myös ohjauskepin seuraamisen harjoitteluun. Pidän oikealla kädellä keppiä vatsani päällä ja kepin kärkeen (Avan nenän yläpuolelle) laitetaan herkku. Tadaa, nyt voin ohjata kepin avulla, missä kohtaa Ava seuraa, samalla kun vasen käsi on vapaana! Opin myös, miten seuratessa käännytään. Ennen olen vain kääntynyt miettimättä ollenkaan askelkuvioita. Hyödyllinen kurssi!

Sit vielä kuvasaastetta. Ostin Ikeasta tuolin, joka tuli isossa pahvilaatikossa. Poikaystävä teki ihan vitsillä pahvilaatikkoon aukon, josta Ninni mahtuu sisään. Ninnihän tykästyi majaansa niin paljon, että nukkuu enää lähinnä siellä. Siitä tuli Ninnin uusi koti! Se on vaan niin ruma sisustuksessa! Mutta ei sitä raaskis heittää vielä poiskaan, kun Ninni niin tykkää pahvisesta yksiöstään. Toivon joka päivä tullessani kotiin, että koirat ois pistäneet laatikon palasiksi ja voisin heittää sen hyvillä mielin pois…mutta ehjä on vieläkin, vaikka reilu viikon tuossa ollut. (Kröhöm, mun housujen taskun Ninni kyllä pisti palasiksi, kun oli unohtunut nakkeja taskuun. Tänään kävin ostamassa uudet sateenpitävät ulkoiluvaatteet. Nyt on niin hintavat pöksyt, ettei parane unohtaa herkkuja taskuun.)


Koska basenji tykkää tähystellä, tein koirille oman tähystyspaikan. Tuosta on hyvät näkymät, kun alla menee vilkas tie ja takana näkyy puistikkoa. Nenänjälkiä sais pyyhkiä ikkunasta vaikka joka päivä.

Tokokoe takana!

Selvittiin ensimmäisestä tokokokeesta! ALO3 tuli, mutta hyvin olisi ollut mahdollisuudet saada ALO1. Avan vahvuus, paikkamakuu, meni nollille kun viereinen koira kääntyi Avaan päin ja ryömi hiljalleen kohti. Ava-arkajalka ahdistui ja tuli mielummin mun luokse. No ei ainakaan jännittänyt sen jälkeen kun ei ollu enää mitään menetettävää!

Mullakin on vielä paljon opittavaa. Vähän tuli sählättyä kehässä! Estehyppy oli ihan katastrofi! Kun annoin käskyn, näytin samalla käsimerkin, joka tuli niin puun takaa, että säikähdin sitä. “Hyppy” oli enemminkin “hyppyyYYY”. Ava hämmentyi ja pysähtyi just ennen estettä katsomaan, että siis MITÄ piti tehä. No mä aattelin, että nyt tää meni ihan pilalle ja kutsuin Avan takas sivulle ja hyppäytin uudestaan. Hohhoi! No mä oon tunnettu sähläystaidoistani! Pelästyin sitä mun itsekseen viittaavaa kättä niin, että meni pasmat ihan sekasin.

ALO3 133,5
Luoksepäästävyys: 10
Paikkamakuu: 0
Seuraaminen kytkettynä: 8
Seuraaminen taluttimetta: 8,5
Maahanmeno: 9,5
Luoksetulo: 9
Seisominen: 9,5
Estehyppy: 0
Kokonaisvaikutus: 8,5

Tiinalle taas kiitokset kuvista!

Reenii

Käytiin treenailemassa kaverin kanssa tokoa. Tehtiin koemaiset treenit Avalle. Kuumuus teki tepposet eikä seuraamisesta tullut yhtään mitään, perässä löntystelevä laama. Eli nyt jännittää vielä enemmän. Toivottavasti 2.6. on sateista ja viileää!

Tiinalle kiitos kuvista!

Ava ja Enna

Ava 1v

Kaksi päivää ennen 1v synttäreitä alkoi Avan ekat juoksut! Ja kahden viikon päästä on Avan eka tokokoe! Jos juoksut on loppuneet siihen mennessä.

Käytiin tänään tokoilemassa yksikseen kentällä. Mulla riittää vielä treenattavaa! Teen ensikertalaisena varmaan jonkun supermogan kokeessa… Huomasin tänään, että kylläpäs mulla tulee automaattisesti käsimerkkejä tai muita keholla korostettuja käskyjä. Oijoi, muistankohan pitää kädet kurissa kokeessa. Paikkamakuu on ihan ok, pysyy paikalla mut katse haahuilee. Seuraaminen tulee olemaan varmaan ihan kauhee. Seuraa yleensä liian kaukana ja hiukan takana, pomppiminen käännöksissä ja juostessa ollaan saatu pois. Tsiigailee seuratessa kaikkea muutakin kuin mua. Seuraamisesta maahanmeno menee todennäköisesti ihan hyvin. Seuraamisesta seisomaan ei niin hyvin. Luoksetulo menee ihan hyvin. Hyppy, en tiedä, siitä on niin kauan ku ollaan viimeks tehty mut kai se menee, helppo liike. Luoksepäästävyys riippuu tuomarista, mutta eiköhän se ihan nätisti oo.

No ei paineita! Ei tää mun harrastelu niin tulostavoitteista oo, tärkeintä että on kivaa eiks niin? Tokoaddiktit on tietysti eri mieltä tästä…